Oon miettiny, että voiko tosiaan yksi päivä muuttaa yhden ihmisen,nuoren tytön elämän?
Näin tapahtu mulle. Nimittäin, about pari-viis vuotta sitten mä oon haaveillu hevosesta. Mä oon katsonu hevosia paljon netissä, ihaillu kuola valuen muiden hevosia, ja miettiny miten ne on uskaltanu ostaa/ottaa hevosen? Siinähän on tosi iso vastuu, ja siihen menee rahaa niin paljon.
Kappas, löysin hevostalli.netistä hevosen, joka etsi ylläpitäjää. 6vuotiaan tilastotamman. Otin yhteyttä. Mä sain vastauksen. Sovein millon meen koeratsastamaan. Ja odotin. odotin. ja odotin.Kunnes tuli että tää hevonen on vissiin reväyttäny takajalkansa, pitää kattoa siirretäänkö koeratsastusaikaa.Mutta ei pitäny! Hevosen jalka parani. Ja sitte lähdettiin Siikaisiin, kattomaan hevosta. Hani's Little Unique on hevosen oikea nimi. Lilliks sitä sanotaan,joo okei. Harjasin, kävin läpi jalat ja korvat ja muutenki vähä katoin ettei mahas eikä seläs oo mitään ylimääräsii juttui, eikä ollu. Laitoin satulan selkään, suitset päähän, talutin Lillin ulos, ja nousin selkään. Se testas mut heti. Mut pidin pääni kylmänä. Lilli rauhottu jossain vaiheessa, mutta alko varomaan jalkojaan, joten tulin sitte alas selästä, koska halusin tietää mikä mättää. Lilli oltiin kengitetty about viikko ennen mun tuloa. Kengät näytti todella pieniltä, ja kavioita oltii vuoltu liikaa. Talutin Lillin takas talliin, ja otin varusteet pois. No miten kävi? Mä päätin, että mä otan Lillin. Mentii kirjottaa sopimukset ja se oli siinä. Mul on hevonen. Vaikka en päässy käymää askelllajeist ku käyntiä ja hiukan ravia, ni silti. Ehkä mä kadun tätä päätöstä vielä, mä mietein.
Silti olin onnesta soikeena. Lilli piti hakea vasta 15.pvä tätä kuuta eli ylihuomenna. Mutta haettiinki se 8.9. Lastaus meni ihan jees, vähän jännitti kaikkia että miten menee. Kun saatiin Lilli traileriin, niin matka alko kohti uutta kotia.
Päästiin talliin, nii vein Lillin karsinaan hetkeks, ja siitä ulos. Omaan tarhaansa. Se oli kiinnostunu muista hevosista ku on ollu ny vallan ainoona hevosena. Lilli oli vielä vähän hikinen matkasta, tottakai sitä jännitti että mihin nyt mennään ja miks ja minkä takia. Mut hyvin se silti käyttäyty!
Entä nyt, viikon hevosen omistamisen jälkeen?
Meillä on kunnioitus-ja luottamusongelma. Lilli hyppi mua kohti, hyppi pystyyn ku olin selässä. Juoksutuska ei onnistu. MUTTA!
Eilen, 12.9.. Juoksutus onnistu, toki vain pari kierrosta mutta hyvin se silti oli. Ei hyppiny pystyyn enää. Kaveri kävi kattomassa ja sano että älä mee tän selkään ainaka viikkoon. Enkä mee. Mä haluun luottamuksen eka touhuumalla sen kaa maastakäsin. Naruriimua ollaan ahkerasti kulutettu :'D
Onko mikään mahdotonta? Ei ole. Mä rakastan tätä hevosta jo nyt, vaikka se on nyt aluks ollu tuollanen. <3
NYT KUVASPÄMMIII!
Täs mä moi :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti